Köh!

Syyslomaviikkoa vietettiin koiramaisissa tunnelmissa Kuopiossa, jossa siskoni kultainen noutaja sai kyytiä Nekulta. Ei oikein Unna arvostanut naamassa roikkuvaa herhiläistä! Huvittavaa, kun iso koira kiipeää sohvalle ja syliin pentua karkuun...Tänä aamuna reissun päättymisen kruunasi Unnan karvasta koostunut, huovaksi vanutettu pötkö, jonka Nakki ykäsi keittiön matolle. Että köh vaan ja terkkuja Kuopioon :)

Iloinen yllätys sen sijaan oli, että siskon perheen pieni poikanen, päälle vuoden ikäinen taapertaja ja Nekku tuli hyvin juttuun. Molemmat osoitti riittävää tilannetajua eikä tarvinnut pelätä sen kummempia välikohtauksia. Nekkua on yritetty sosiaalistaa pienestä pitäen pieniin lapsiin puistoissa ja kaduilla, ilmeisen onnistuneesti.

Hampaat lähtee

Nekku täytti 16 viikkoa ja hampaat alkoi tippumaan saman tien. Kolmas heiluu jo :) Hampaiden kanssa on vähän huolta, sillä Nekulle on muodostumassa ikävä yläpurenta. Ollaan saatu hampaiden venyttelyohjeita, toivottavasti niiden avulla purenta korjaantuu edes vähän.Muuten Nekun elämässä kaikki on mallillaan, tottelevaisuus paranee askel kerrallaan ja ulkoiluihin alkaa tulla koiramaista tolkkua. Ja ihanan pitkiä yöunia piski vetelee, alkaa ihmisseuralaisten yötkin olla jo rauhallisia ja kahdeksan tunnin pituisia - mahtavaa!

Toipumista

Metsäreissun tuliaisena Nekku sai ripulin. Ei mikään ihme, sillä reissulla oli vedetty rantalevää, styroksia ja likaista vessapaperia huussin takaa - siis muun muassa. Toissapäivänä huitaistiin kitusiin kalanperkausjätteitä s-marketin lastauslaiturilta... Aika eksoottista! Näkisittepä ilmeen jos annan sille kurkkua tai porkkanaa, "hyi varmaan jotain myrkkyä"!

No, ripaskatauti menee onneksi ohi ja nyt toi on jo ihan pelikunnossa. Huomenna rokotuksiin, ja kahden viikon päästä aattelin viedä sitten koirapuistoilemaan. Nekulla alkaa ens viikolla myös pentueskari, ou mai... :)

Nakki nukkuu, osa 53

No niin, eipä meille kummempia kuulu - mitä nyt kasvatellaan elopainoa ja opetellaan käytöstapoja. Kaulapantaa pitää viikoittain löysyttää, ku neidille tulee pituutta ja leveyttä. Tällä viikolla tehtiin uhkarohkea päätös palautta matot - no, ensin ne halvemmat ja pienet - lattioille, kun ei tolle enää satu vahinkoja, ainakaan sellaisia et se hakeutuis pissille sisälle. Päinvastoin, Nekku menee etuovelle istumaan et tarttis päästä. Matot on Nekun mielestä tarkoitettu enempi nukkumiseen ja ehkä pureskeluun, samoin kuin Samin kameralaukku!

Sadetakki

Kollega lainasi sadetakkia Nekkikselle, tuollaista mustaa Hurtta-takkia. Koirien mielestä lähtökohtaisesti kaikki vaatteet on kamalia eikä Nekku tee poikkeusta - joskaan ei toi nyt tuhonnutkaan pukua heti kättelyssä. Syyssateita odotellessa!

Olgan kanssa

Vein torstaina Nekkiksen siskoni kolmevuotiasta kääpiösnautseri-Olgaa tapaamaan. Olga ei ollut ihan samaa mieltä tilanteen mahtavuudesta ja ensimmäiset tunnit se pyrki saamaan takajaloissa roikkuvan herhiläisen irti itsestään. Se oli tietysti Nekun mielestä maailman paras leikki! Muutaman kerran Olga sai mäykkypennun selälleen ja yritti tosissaan pistää lasta järjestykseen. Vasta lähempänä iltayötä meno muuttui vihdoin kahden koiran keskinäiseksi leikiksi. Perjantain ja lauantain Nekku käytännössä nukkui, mitä nyt välillä vaivautui ruokakupille ja pissareissuille. Että uuvuttavaa oli! Täytynee käydä Olgan tykönä useammin heilumassa. Kuvia ei tullut otettua, kun meno oli niin mahdotonta - seuraavan kerran sitten.

Toimistokoira Nekku

Terkkuja toimistolta. Nekku on nyt kolme päivää edistämässä mediakasvatusta mun ja kollegoiden kanssa.